Piiri keräsi jäsenistöltään kysymyksiä, joita he haluaisivat kysyä kansanedustaja ehdokkailta ja tälle sivulle tulee näkyviin kaikki vastaukset, joita ehdokkailta tulee (lista päivittyy sitä mukaa kun vastauksia tulee).

Kysymykset, joita jäsenistö halusi kysyä:

1. Miten uudistaisit lainsäädäntöä vieraslajien metsästyksen osalta (esimerkiksi kultashakaali)? 
2. Onko luonnonsuojelualueita jo riittävästi Suomessa?
3. Mihin suuntaan Suomen suurpetopolitiikkaa pitäisi kehittää?
4. Miksi näädän metsästyksen aloitus ajankohtaa aikaistettiin 3 kk entisestä aloitusajankohdasta?
5. Onko ihmisten mahdollisuuksia elää maaseudulla edistetty vai ajettu alas? (tällä hetkellä) Muutama asia, joita itse muuttaisit tämän hetken tilanteessa?

VASTAUKSIA:

Markus  Sjöberg, Vihreät

1. Kultasakaali ei ole vieraslaji, vaan tulokaslaji. Vieraslajien suhteen lainsäädäntö on kunnossa. Vieraslaji-määritelmän ajatuksena on säädellä ihmisen aiheuttamia ympäristöongelmia. Sen täyttämisessä metsästäjät tekevät jo nyt tärkeää työtä.

2. Ei. Luonnonsuojelualueita tarvitaan lisää ja niitä suomalaiset laajalti haluavatkin. Esimerkiksi kansallispuistot tuovat luonnonsuojelun lisäksi hyvinvointivaikutuksia ja verotuloja paikallistalouksille. 

3. Suurpetopolitiikan tulee olla kestävää ja tieteeseen perustuvaa. Pelottelemaan pyrkivät susitarinat kuuluvat satukirjoihin. Metsästäjäliitto on tärkeä toimija pitämään esimerkiksi salametsästystä kurissa. 

4. En osaa sanoa. Jos ajankohta on ongelmallinen, sitä kannattaa varmasti tarkastella uudelleen.

5. Asun itse maaseudulla ja hyvin asunkin. Ei elämä muualla olisi parempaa, päinvastoin. Puhtaat järvet, kaunis luonto ja tilaa hengittää! Perusasiat ovat toimivia. Mutta meidän pitää huolehtia maaseudun elinvoimasta myös tulevaisuudessa. Kaksoiskuntalaisuus toisi kunnille oikeudenmukaisen verokertymän, sillä moni vapaa-ajan asukas viettää paikkakunnilla merkittäviä aikoja. Työlainsäädäntöä tulee uudistaa niin, että etätyö maalta on entistä useamman mahdollisuus. Tulevaisuudessa, kun autoilun verotus muuttuu kilometripohjaiseksi, tulee maaseudulla liikkumisella olla hyvin paljon alhaisempi kilometrihinta kuin kaupungeissa.

Marjo Vallius-Hyttinen, Kokoomus

1. Uudistaisin lainsäädäntöä niin, että se palvelee suunnitelmallista seurantaa, kannanhoitoa ja metsästystä. Kannatan tätä myös Kultasakaalin kohdalla.

2. Kyllä on. Luonnon monipuolinen käyttäminen tulee sallia tulevaisuudessakin. 

3. Sitä tulee kehittää niin, että se palvelee suunnitelmallista seurantaa, kannanhoitoa ja metsästystä. Metsästystä on tehty Suomessa iät ja ajat ja sitä tulee saada harjoittaa myös tulevaisuudessa. 

4. Tästä asiasta minulle ei ole tietoa.

5.  Niitä on estetty. Tiestöjen kunnot ovat heikot. Maaseudulla ei ole julkista liikennettä. Välimatkat ovat meillä pitkiä ja eläminen on kalliimpaa. Auton käyttäminen on elinehto. Eli tiestön kuntoon tulee panostaa laaja-alaisesti. Sorateille ottaisin käyttöön vanhan kunnon höyläyksen. Itä-Suomesta tulisi tehdä erityistukialue. 

Markku Rossi, Keskusta

1. Useita vieraslajeja saa metsästää ilman metsästyskorttia, eikä se ole näkynyt mitenkään kielteisellä tavalla. Vieraslajien turvaamista pesimäaikaan ei koeta tarpeelliseksi, koska vieraslajeja on liikaa. Kultashakaali on tulokaslaji, joka on levinnyt Suomeen omin voimin. Shakaalin ravintoa on muunmuassa riistalintujen munat. Shakaali on rauhoitettu laji, mutta on tarkoin seurattava, miten sen leviäminen vaikuttaa esim. riistalintukantaan.

2. Sopivasti alueita voisi lisätä varsinkin valtion maille, yksityisten maille vapaaehtoisuuteen pohjautuen. Se ei saisi kuitenkaan rajoittaa metsästystä kohtuuttomasti.

3. Byrokratian vähentäminen suurpetojen lupien myöntämisessä, sekä kiusanteko metsästäjiä kohtaan valitusprosessien vuoksi. Esim. vuonna 2022 Pohjois-Karjala ei saanut yhtään karhulupaa Luonnonsuojeluliitto Tapiolan valitusten myötä.

4. Osaa metsästäjistä kismittää  aloituksen aikaistaminen, Näädän nahka on kesäterässä, eikä siitä saa sitä hintaa mitä, jos metsästys alkaisi 1.11 kuten ennen. Perusteena metsästyksen aikaistamiselle ajateltiin olevan metsäkanalintujen suojeleminen talvella paksunlumen aikaan, koska kiepissä oleva metso ja teeri on helppo pala näädälle. Myös metsäkanalintujen pesintäaikaan kanalintujen munat ovat myös vaarassa, joten näädän metsästyksen aikaistamisella on ajateltu suojeltavan myös tätä asiaa.

5. On ajettu alas, yhteisöllisyys on hävinnyt monelta kylältä. Hirvenmetsästys on esim syntymäkotikylälläni Suonenjoen Tyyrinmäellä suurin kyläläisiä yhdistävä tapahtuma – hyvä että edes se. Palveluja ajettu myös alas monen kunnan alueella, mikä vaikuttaa valitettavasti myös kylien henkiseen tilaan.

Kari Kulmala, Kokoomus

1. Kultashakaali määriteltiin maa- ja metsätalousvaliokunnassa Suomen luontoon kuulumattomaksi lajiksi kaudella 2015 - 2019. Olin silloin tekemässä tätä päätöstä. Tässä päätöksessä olisi pitänyt pysyä! Mikäli kultashakaali on nyt tulokaslaji tai riistalaji, joudumme odottamaa lajin suotuisaa tasoa, ennen kuin pääsemme sitä metsästämään eli käytännössä niitä olisi oltava Suomessa satoja. Mielestäni kultashakaali ei kuulu Suomen luontoon, kuten ei minkki, eikä supikoirakaan.

2. Luonnonsuojelualueita on riittävästi. Tällä hetkellä ne ovat pääsääntöisesti myös pienpetojen suojelualueita. Jos joku haluaa siirtää omia maitaan luonnonsuojelualueiksi, se on hänen oma asia. 

3. Ahman ja ilveksen osalta metsästys tulisi sallia jatkossakin, kuten tähänkin asti. Karhujen osalta metsästys tulisi jatkua, kuten viimeksi vuoden 2021 syksyllä. Tällöin karhujen määrää poistettiin vähän enemmän kuin mitä oli pentutuotto. Mikäli karhuja ei saa metsästää jatkossa kuin vahinkoperustein, tulee tämä olemaan katastrofi muillekin kuin harvaan asutulla alueilla asuville. Suden osalta kannanhoidollinen metsästys tulee jatkossa sallia. Jos olisin diktaattori, sudella olisi kuukauden metsästysaika talvisin. 

4. Itse en tarvitse näädälle metsästysaikaa vielä elokuussa, koska metsästän näätää kaverini kanssa vasta joulun jälkeen, kun nahka on parhaimmillaan. Minusta näätä ei tarvitsisi metsästysaikaa vielä elo-syyskuulla. 

5. Maaseudulla asuminen on vuosi vuodelta hankaloitunut ja jo vuosikymmeniä vähentynyt. Ihmisiä pakotetaan tavallaan muuttamaan palveluiden perässä taajamiin. Maaseudulla erityisesti kolminumeroisten teitten kunnossapitoon tarvitaan paljon enemmän tierahoja. Tiellä kulkevat mm. koulukyydit, maito sekä muu raskas liikenne. Tietokoneyhteydet ovat nykyisin yhtä tärkeitä kuin tiet. Hyvät yhteydet mahdollistavat myös etätyön. Polttoaineen hinnassa on erittäin paljon veroja, joita on mahdollisuus vähentää. Olisi hyvä, että netissä olisi kunnittain tiedossa kaikki myytävät talot ja kiinteistöt, että maalta asuntoa etsivät löytäisivät ne helpommin. 

Outi Peltola, Perussuomalaiset

Vastaan valikoiden koska kaikista kysymyksistä minulla ei ole riittävästi tietopohjaa mielipiteen muodostamiseksi.

1. -

2. Luonnonsuojelualueiden muodostaminen täytyy aina perustua vapaaehtoisuuteen. Valtion (metsähallituksen) maiden suhteen täytyy huomioida myös mahdollisuus talousmetsien käyttöön suojelutavoitteiden ollessa melko kunnianhimoiset.

3. Suurpetopolitiikassa ongelmana ovat kaatolupien valitusmahdollisuudet. Tämä mahdollisuus tulisi olla vain alueen asukkailla, yrityksillä ja alaan liittyvillä yhdistyksillä. Lupien suhteen pitää ennen kaikkea saada kuulumaan niiden ääni, joiden arkielämään suurpetokannan suuruudella tai petojen käytöksellä on merkitystä.

4. Asun maaseudulla Muuruvedellä pientilalla ja siten maaseudun tilanne on minulle aivan arjessa tuttua. Suomesta 95% on edelleen maaseutua ja sen takia minun ykkösteemojani vaaleissa on " elämisen, työssäkäynnin ja yrittämisen edellytykset tulee turvata koko Savo-Karjalassa". Tämä edellyttää työmatkakulujen täysimääräistä huomioimista verotuksessa. Energian hinnan ennakoitavuutta kuluttajille ja yrittäjille esim. sähkömarkkinalain sähkön kohtuullinen hinta tulisi määritellä. Dieselin jakeluvelvoite tulisi poistaa. Metsän omistajien oikeutta päättää omasta omaisuudestaan tulee suojella EUn mielivallalta. Kylien yhteisöllisyyttä tulee tukea. Lainsäädännön turvaamat palvelut kuten terveydenhuolto ja koulutus tulee turvata. Nuorille tulisi luoda uskallusta perustaa kotia ja perhe myös haja-asutusalueelle ilman pelkoa siitä, että kylät kuolevat ympäriltä.

5. -

Timo Vornanen, Perussuomalaiset

1. Suomen luontoon ei tarvita enää yhtään vieraslajia lisää. Nykyisetkin (mm. Minkki, Supikoira) ovat aiheuttaneet ja aiheuttavat jatkossakin tarpeeksi ongelmia. Mielestäni Suomen luontoon ilmestyvät uudet vieraslajit tulee poistaa sieltä mahdollisimman tehokkaasti ja nopeasti - eli lakiuudistuksia siihen suuntaan.

2. Mielestäni luonnonsuojelualueita on Suomessa riittävä määrä. Ne kattavat hyvin Suomen luonnon moninaisuuden. Ikäni luonnossa liikkuneena ja metsästystä, sekä kalastusta ikäni harrastaneena ajattelen, että luonnon suojeleminen on erittäin tärkeä asia. Puhdas ja monipuolinen luontomme täytyy säilyttää tuleville sukupolville, mutta luontoa täytyy suojella "Tolkun" ja maalaisjärjen kanssa. Eli kaikkea kohtuudella - myös luonnonsuojelua.

3. Suurpedot kuuluvat Suomen luontoon - Ne eivät kuulu pihoihin, tai taajamiin pyörimään. Pihoihin tulevat suurpedot ovat menettäneet luontaisen ihmisen pelkonsa.  Nämä yksilöt täytyy raivata tehokkaasti pois. Susikanta täytyy pitää niissä mitoissa, että metsästystä voidaan harrastaa koiria käyttäen. Kannatan Suden kannanhoidollista metsästystä. Koirasudet tulee poistaa mahdollisimman nopeasti, jotta Susien geeniperimä pysyy puhtaana. Viime syksyinen karhun metsästys oli täysi fiasko. Muutama ihminen "pomputti" koko Suomen metsästäjäkuntaa. Näin ei voi jatkua, vaan lait, asetukset ja hallinnon menettelytavat täytyy muotoilla sellaisiksi, että tällaiset "pikaratkaisut" eivät ole mahdollisia. Karhukannan järkevissä mitoissa pitäminen on meidän kaikkien etu. Kukaan ei varmasti halua näitä eläimiä pihaansa pyörimään. Paras ratkaisu kannan rajoittamiseen on säännöllinen metsästys. Tässä muutamia ajatuksiani suurpetopolitiikasta.

4. Nyt täytyy myöntää että minulla on tällä kohtaa "sivistyksessä aukko" :) Tämä aikaistaminen on minulle uusi tieto. Päätöksen perusteita täytyy tiedustella päätöksen tehneiltä. En ollut tuossa porukassa :)

5. Mielestäni koko Suomi täytyisi pitää järkevissä mitoissa asuttuna. Se on normaali-olojamme ja myös kriisivalmiuttamme ajatellen paras ratkaisu. Valitettavasti mahdollisuutta asua maaseudulla, tai ns. HARVA-alueella on vaikeutettu mm. yleisiä palvelutasoja laskemalla. Eli esimerkiksi terveydenhoitopalveluita ei saa monilla paikkakunnilla ilta/yö-aikaan ollenkaan. Sama asia turvallisuuspalveluiden kanssa. Poliisipartiota näkee monilla HARVA-alueilla enää hyvin harvoin. On aivan kohtuutonta, että HARVA-alueella asuvat ihmiset maksavat veronsa samalla tavalla, kuin suurissa asutuskeskuksissa asuvat, mutta HARVA-alueella asuvien palvelutaso on murto-osa "torin laidalla" asuvista. Terveydenhoidon peruspalvelut ja turvallisuuspalvelut ovat yhteiskuntamme kivijalka. Ne täytyy olla kunnossa koko maassa. Jos voisin päättää, niin vaikuttaisin siten, että HARVA-alueilla olisi toimivat peruspalvelut(terveyspalvelut ja tiheämpi poliisin palveluverkko 24/7). Loppujen lopuksi nämä asiat ovat arvo-asioita. Eli mitä me arvostamme ja mihin me verorahamme laitamme? Ulkomaille, vai suomalaisten ja Suomen valtion hyvinvoinnin edistämiseen. Koska minulla on sinivalkoiset arvot minulle valinta on helppo - Suomi ja suomalaiset ensin.

Markku Eestilä, Kokoomus

1. Vieraslajit on heti poistettava luonnosta, mikäli mahdollista. Eduskunta otti viimeisenä päivänä kantaa, että koirasusia sisältävä susilauma on hävitettävä virka-aputyönä. Kultasakaali on vieraslaji, joka pitää heti kohdattaessa ampua tai muuten poistaa. Kultasakaali on todella vakava uhka Suomen riistalajeille! Venäjällä kasvatetaan kultasakaaleja, ja pidän selvänä, että niitä on tuotu myös Suomeen. Osa on makoillut tiellä ikään kuin ruokaa kerjätäkseen. 

2. On. Niitä pitää jopa hallitusti vähentää, sillä vanhat metsät ovat muuttuvassa ilmastossa jopa tautiriski. Metsästys on luonnonsuojelualueilla ainakin ajallisesti sallittava eli järki käteen. 

3. Kannanhoidollista metsästystä on sosiaalisista syistä ehdottomasti jatkettava, ja suurpedot on voitava nopeasti ampua poliisin toimesta tai ohjauksella pois toistuvien pihakäyntien takia. Eduskunta päätti viime metreillä metsästyslain 41 a pykälän yhteydessä, että kannanhoidollinen metsästys on Suomessa välttämätöntä sosiaalisista syistä. Valitusoikeutta on ehdottomasti rajattava (Metsästyslain 90. pykälä)

4. En osaa varmaksi sanoa. Ehkä siksi, että sen voi ampua koirien edestä metsästysaikana, tosin kesäturkki on huonolaatuinen. 

5. Ajettu alas, osittain idologisista syistä. Metsästys on tehty vaikeaksi ja sitä valvotaan yli-innokkaasti joidenkin eläinlajien kohdalla. Metsästysalueita yritetään koko ajan ympäristöministeriön toimesta pienentää, ja järkevää kannanhoidollista metsästystä vaikeuttaa kaikin keinoin. Jo nyt on selvää, että terveyspalvelut karkaavat pienistä kunnista esimerkiksi hyvinvointialueuudistuksen takia. Liikkumisen (autoilu) ja asumisen kalleus on koko ajan paheneva ongelma nimenomaan maaseudulla. 

Minna Reijonen, Perussuomalaiset

1. Mielestäni tulisi muuttaa niin, että näiden metsästäminen tulisi sallia. Kyse vieraslajista.

2. Meillä on luonnonsuojelualueita mielestäni tällä hetkellä riittävästi.

3.  Pedot, kuten sudet eivät kuulu pihoihin. Esimerkiksi valitusoikeuksia voisi supistaa.

4.  Tähän vastaamiseen en ole asiantuntija, mutta tämä on aiheuttanut keskustelua puolin ja toisin.

5.  Mielestäni mahdollisuuksia on ajettu liikaa alas. Tarvitaan elinvoimaisuutta, tiestön hyvää kuntoa, verohelpotuksia yms.

Asko Miettinen, Keskusta

1. Lisätään kultashakaali vieraslajien listalle.

2. On.

3. Kannanhoidollinen metsästys on sallittava ja kannanarvioinnissa on paremmin otettava huomioon metsästäjien ja paikallisten ihmisten havainnot.

4. Rauhoitusaikojen lyhentämisellä pyritään vähentämään näädän aiheuttamia vahinkoja 

5. Maatalouden ja suomalaisen elintarviketuotannon turvaaminen. Metsänomistajan oikeuksien turvaaminen. Etätyömahdollisuuksien lisääminen ja kaksoiskuntalaisuuden mahdollistaminen.

Pirjo Backman, Kristillisdemokraatit

1. Laki siten, että kantaa voidaan hallita.

2. Kyllä.

3. Pitää tehdä kannanhoitosuunnitelma, jonka tavoitteena on pitää suurpedot ihmisarkoina ja elinvoimaisina, ei lisäänny liikaa. Myös vahinkoperusteiset poikkeusluvat tulee sallia.

4. Peruste oli varmaankin hyötyriistaan liittyvä. Metsästäjille huono ratkaisu. Näädällä on huonompi turkki kesäaikaan, joten turkisriistaksi se ei silloin sovellu.

5. Maalla elämisen mahdollisuuksia ei ole edistetty vaan kavennettu. Tämä ei ole oikein. Mielestäni koko Suomi tulee pitää asuttuna. Tämä luo turvallisuutta. Auto on välttämätön maaseudulla, bensan ja dieselin hinta tulee pitää kohtuullisena ja tiet kunnossa. Lähipalvelut, kuten koulu terveydenhuolto ja varhaiskasvatus tulee pitää lähipalveluina.

Sari Essayah, Kristillisdemokraatit

1. Tulisi olla mahdollista määritellä kaikki vieraslajit riistanhoidon piiriin eli metsästettäviksi.

2. Ehkä oleellisempi kysymys on , mitä luonnonsuojelualueilla saa tehdä. Isossa osassa Euroopan maita metsästys on lähtökohtaisesti sallittua luonnonsuojelualueilla, koska siitä on usein jopa hyötyä suojelutavoitteille. Myös Suomessa on mahdollista antaa tapauskohtaisia lupia metsästää luonnonsuojelualueilla. Pohjois-Suomessa metsästys luonnonpuistoissa on mahdollista paikallisille.

3. Tällä hetkellä suurpetojen metsästystä ohjataan EU:sta käsin. Kansallinen näkökulma ja erityisolosuhteet pitää huomioida nykyistä paremmin. Petopolitiikan on huolehdittava luonnon monimuotoisuudesta ja kannanhoidosta. KD suhtautuu vakavasti haja-asutusalueiden asukkaiden huoleen turvallisuudestaan. Hallitusohjelma pitää olla realistinen ja siinä pitää turvata myös metsästäjien oikeudet. 

4. Perusteluna oli metsäkanalintujen kantojen suojeleminen.

5. Peruspalvelut ja infra ovat heikossa kunnossa eli on satsattava elämisen edellytyksiin maaseudulla. KD on esittänyt mm. kustannusindeksiä elintarvikemarkkinalakiin, jotta maatalous voidaan pelastaa.  Samoin sähkölle tulisi saada alueellinen porrastus kuten Ruotsissa eli maaseudulla se olisi halvempaa. Olemme esittäneet yritysten kuljetustukien lisäämistä ja opintolainan alueellista hyvitystä.

Pertti Nylund, Liike Nyt

1. Vieraslajit eivät kuulu Suomen luontoon, varsinkin jos ne tuhoaa alkuperäisiä lajeja. Lainasäädännön pitäisi antaa heti mahdollisuuden karsia vieraslaji pois tai vähintäänkin vähentää kantaa. Joustavuutta lakiin, myös alueellista joustavuutta. Päätöksen kannanpoistosta pitää saada tehdä paikallisesti.

2. Kyllä on riittävästi. Alueet on tälläkin hetkellä osassa maata jo niin pirstaleisia, joka vaikeuttaa esim. hirvijahtia. Jos luonnonsuojelualue sallisi metsästyksen, koirien käytön ja koulutuksen, eli suojeltaisiin mahdollista kasvustoa, niin se olisi eri asia. Tosin riistan siirtomahdollisuus pitäisi olla vaikka mönkijän avulla hirvenmetsästyksen yhteydessä. Liiat luonnonsuojelualueet voivat vaikeuttaa myös susien kaatamista.

3. Enemmän verottaa suurpetoja. Tässä asiassa pitäisi uskoa metsästäjiä ja piirejä joilla on tietoa oman alueen tilanteesta. Liikaa riskejä esim. susista metsästyskoirien suhteen.

4. Tällä pyrittiin suojelemaan vesilintuja ja varsinkin metsäkanalintuja. 

5. Tällä hallituskaudella maaseudun asutusta on ajettu tietoisesti alas. Palvelujen, kuten SoTe, tulisi olla saavutettavissa joka paikassa. Tähän vois olla ratkaisuna liikkuvat hoitoyksiköt. Yritystukia tulisi antaa PK-yrityksille, jotka toimivat maaseudulla. Maaseudun asumista tulisi kehittää verohelpotuksille nuorille lapsiperheille. Asennemuutosta edistää, jossa kerrotaan kaikista mahdollisuuksista, mitä maaseudulla on; metsästys, kalastus, marjastus, vaellus suoraan omalta pihalta. EU:n Suomen edustajien pitäisi ymmärtää metsästyksen merkitys, eikä puoltaa lakeja ja direktiivejä, jotka vaikeuttavat metsästystä. Polttoaineen ja autoverotuksen helpotusta, jotta maaseudulla pystytään liikkumaan.

Kari Ojala, Kokoomus

1. Kultashakaali uutena tulokkaana pitäisi liittää supikoiran ja minkin kanssa samaan kategoriaan, eli pyynti mahdollisimman helpoksi. Laji syrjäyttää uutena petoeläimenä luontaisia petoja sekä tuhoaa metsä- ja vesilintukantaa.

2. Tämä riippuu paljon siitä, millaiset rajoituksen koskevat luonnonsuojelualueita. Mikäli lisätään, tulisi esimerkiksi metsästysasiassa huomioida paikallista alueyhteisöä ja kulttuuria. Ei hyväksyttävää laajentaa tiukasti rajoitettuja alueita siten, että perinteinen metsästys ja muukin ihmisten elämä ja myös luonnon käyttö vaikeutuu. Tärkeää on myös aina se, että maanomistajan omistusoikeuden suoja tulee otetuksi huomioon.

3. Lupakäytäntöjen selkiyttäminen. Ei ole tarkoituksenmukaista, että viranomaiset ja virastot myöntävät luvat, jotka jäävät käyttämättä valitusten käsittely vuoksi. Ei ole hyväksyttävää, että valitusprosessia hyväksi käyttäen ja siten lupien myöntöä viivästäen estetään tosiasiassa lupien myöntö perustelluissa tapauksissa. Valitusten käsittely tulisi tehdä siten, että metsästys voidaan tarvittaessa toteuttaa. Karhun ja ilveksen kanta on riittävän suuri harkinnanvaraiseen metsästykseen, eikä sitä tulisi lakiteknisillä keinoilla estää. Suden kohdalla sekoittuneet koirasusilaumat tulee identifioida ja lopettaa. Laumasta lähteneiden, ihmisasumuksien lähellä pyörivien susien lopettaminen tulisi voida tapahtua poliisiviranomaisen harkinnalla ja valvonnassa. Suden elinvoimaisesta populaatiosta on myös pidettävä riittävää huolta.

4. Lähtökohtaisesti metsästyksen aloituksen aikaistaminen oli virhe. Turkispyyntiin kesäturkki on kelpaamaton ja näädän pienpetohaitta ei ole merkittävä. Entinen rauhoitusaika oli riittävä ja jopa metsästäjäliitto suosittelee aloittamaan metsästyksen vanhan metsästysajan mukaisesti.

5. No eivät ole aiempien hallitusten aikana ainakaan parantuneet. Yksi keskeinen huolenaihe on metsäomaisuuden siirtyminen monikansallisiin yrityksien haltuun. Itä-Suomen metsäkauppa tällaista jo 70-90%. Erityisesti EU:n ajamat energiansäästöluokkien nosto haja-asutuskiinteistöille kohtuuton ja järjetön, samoin vastikään otsikoissa ollut mahdollinen varsin tiukka rajoitus energiankäytön kokonaismäärille, joita EU:n piirissä nyt ajetaan. Ne uhkaavat vakavasti asumista ja kannattavaa yritystoimintaa koko Suomessa, mutta erityisesti maaseudulla. 

Harri Väänänen, Perussuomalaiset

1. Niin kuin Euroopan unionin vieraslajisäädöksissä sanotaan että kukin jäsen valtio pyrkii estämään haitallisten vieraslajien tuonnin EU:n alueella ja niiden leviämisen. Joten näiden pykäliä noudattaen siirtäisin kotimaassa valvonta vastuuta riistanhoitoyhdistyksille. sekä pyyntiresurssien kohdentamista alueellisesti jottei haitalliset lajit leviä. Koittaisin järjestää korvausta pienpetopyytäjille esim. riistanhoitoyhdistysten puolesta.

2. On riittävästi, toisaalta voidaan tietysti joidenkin luonnonsuojelualueiden osalta miettiä onko niissä pieniä laajennus mahdollisuuksia silmälläpitäen vieressä olevien alueiden esim luonnon aiheuttamien tuhojen vuoksi. Kuten myrsky, Kirjanpainaja, Tulvatuho yms..

3. Suurpetopolitiikassa pitäisi ottaa enemmän huomioon lajikannan muutokset alueittain esim. sudet ja karhut ja osalta varsinkin susien osalta. Lupia pitäisi myöntää enemmän isoja alueita omistaville seuroille. Samalla saataisiin suoraa tietoa todellisista alueellisista susi kannoista. Nyt viimeisen 3 vuoden aikana susi kannat ovat valtavasti kasvaneet kun samaan aikaan on pienpetopyynti vähentynyt. Sudet ovat samaan aikaan siirtyneet yhä lähemmäksi ihmisten pihoja jolloin niiden tekemät tuhotkin ovat lisääntyneet vaikka toisaalta metsästys koirien käyttöä susi alueilla on vähennetty. Yhteenvetona siirtäisin valvontavastuuta enemmän riistanhoitoyhdistykselle sekä kannanhoidollista luvitusta tarkastella tarkemmin alueellisesti eikä koko suomen alueella. jolloin päästäisiin tilanteeseen että häirikkölaumat saataisiin aisoihin ja susi sinne luontoon mihin se kuuluukin. Antaisin metsästys seuroille enemmän vastuuta ja vapautta päättää suurpetojen pyynnistä omilla alueilla.

4. Metsästyksen ajankohdan aikaistamisen tarkoituksena on vähentää sen aiheuttamia tuhoja joita se tekee mm. hyötyriistalle esim Metsäkanalintujen munat, poikaset, jopa aikuiset metsot ja teeret kuuluvat näädän pyytämiin eläimiin. Joten metsästysajankohtaa muutettiin jo metsäkanalintujen suojelemiseksi. Kuitenkin ne jotka pyytävät arvokkaan turkiksen vuoksi näätiä ei ne virittele loukkujaan ennen kuin turkki on valmistunut talveen ja on tuuhea.

5. Maaseudulla elävien mahdollisuuksia on ajettu alas ilmastokeskeisellä politiikalla joka johtuu siitä että pääkaupunki seudulla on verkostot esim. sähköautojen lataus ja lyhyet välimatkat. Vääristyneet yhteiskunnalliset arvot myös johtaneet tähän jonkin verran. Helpottaisin maaseudulla asumista vähentämällä verotusta polttoaineesta ( joka voitais korvata esim. kehitysavusta)

Henry Määttä, Perussuomalaiset

1. Kultashakaalin siirtoa vieraslajeihin tulisi harkita uudestaan, riistalajiksi lisättävä eläin, minun mielestä.

2. Tällä hetkellä alueita on riittävästi.

3. Valitusperusteita tulisi rajoittaa alueella asuviin ja suurpetojen nopeampiin karkoitus/lopetuslupiin saatava siunaus paikallisesti.

4. Näätä on pienpeto, jonka herkkua ja saalista ovat metsäkanalinnut. Metsästyksen aikaistaminen tehty lintukantojen suojelemiseksi.

5. Polttoaineiden hinnat kurittavat maaseudun asukkaita. Välimatkat on pitkiä ja julkinen liikenne on vitsi. Eli maaseudun alasajoa on tehty vahvasti viimeiset 4 vuotta, energian hinnan nousu ja kansalaisia kurittava vihreä siirtymä on yritys nitistää viimeisetkin Suomen maaseudun maatilat, jotka ovat huoltovarmuutemme kivijalka. Näin ei saa jatkua. Polttoaineiden jakeluvelvoite alas, energian hintaa alas joustamalla kaapelointipakosta, vaikutus siirtomaksuihin. Metsäpolitiikka pidettävä vahvasti omissa käsissä.

Jertta Harinen, Keskusta

1. Kultashakaali pitäisi luokitella riistanhoidon piiriin, eli vieraslajiksi.

2. Tärkeintä on pohtia, millaisia rajoituksia luonnonsuojelualueilla on ja mitä niillä saa tehdä. 

3. Valituksia pitäisi pystyä rajaaman. Esimerkiksi karhun kannanhoidollisen metsästyksen poikkeuslupien kumoaminen oli käsittämätön juttu.

4. Metsäkanalintujen suojelemisen vuoksi.

5. Elämä maaseudulla on vaikeutunut viimeisten vuosien aikana. Korkea työttömyys, pitkät välimatkat, heikko julkisen liikenteen toimivuus, korkeat autoilukustannukset ja heikko tiestön kunto vaikuttavat ihmisten mahdollisuuteen ottaa työtä vastaan pidemmän matkan päästä. Itä-Suomesta pitäisi tehdä erityistalousalue, jossa verotus olisi Norjan mallin mukaisesti kevennetty ja maatalouteen olisi erityisiä tukia. Koko Suomen asuttuna pitäminen on myös turvallisuus- ja huoltovarmuuskysymys. Tarvitsemme aluepoliittisia ratkaisuja myös energian tuotantoon. Itä-Suomessa laajat järvialueet ja puolustusvoiman tutkat rajaavat mahdollisuuksia tuulivoimaan. Sähköautoilu ei ole paras mahdollinen keino pitkien välimatkojen Itä-Suomeen. Siksi biopolttoaineen jalostamista tulisi kehittää. Autoilijoita ei voida kurittaa enää yhtään. Dieselin käyttövoimavero pitäisi poistaa, koska verotukselle ei löydy perustetta. Tarvitsemme vahvemman soterahoituksen, jotta voimme turvata palveluiden saatavuuden.

LISTA PÄIVITTYY SITÄ MUKAA KUN VASTAUKSIA EHDOKKAILTA SAAPUU.