Vuoden erämies

Vuodesta 1983 alkaen Pohjois-Savossa on valittu maakunnallinen erämies. Valinnan suorittaa Riistakeskus Pohjois-Savon, Pohjois-Savon Kennelpiirin ja Suomen Metsästäjäliiton Pohjois-Savon piirin yhteisesti nimittämä erämiestoimikunta.

Valitut erämiehet ovat ansioituneet eränkäynnin alalla. Ansioiksi luetaan toiminta riistanhoidossa, menestyminen metsästysampumakilpailuissa, aktiivinen kenneltoiminta, järjestötoiminta ja saavutukset eräkulttuurin alueella.

Kuvassa vuoden 2017 Erämies Uolevi Sirviö, kuvaaja Veijo Miettinen

Erämies numero 35 lapsuudenkoti sijaitsee Pohjois-Savon metsäisessä maalaispitäjässä, Rautavaaralla. Sijainniltaan lähtökohdat eränkäyntiin olivat mitä parhaat, sillä riistarikkaat erämaat aukenivat lähes kotiportilta. Koti oli alkujaan erämiehen koti, sillä myös isä metsästi.

Metsästysharrastus alkoi erämiehellämme 16 -vuotiaana. Ensimmäinen ase oli yksipiippuinen baikal-haulikko, jolla hän metsästi pienriistaa, aina oravasta metsoon. Metsästyskumppanina oli pystykorvainen koira, joka oli syntynyt vapaan rakkauden hedelmänä, emo oli kotikoira, mutta isästä ei ollut lainkaan tietoa. Joka tapauksessa yhdistelmä oli jalostuksellisesti sopiva, sillä tuloksena oli oivallinen metsäkoira, joka haukkui kaiken riistan, aina oravasta hirveen. Erämiehemme ensimmäinen riistasaalis olikin komea metsokukko.

Hirvi teki Pohjois-Savoon vahvasti tuloaan 1970-luvulla, niin myös erämiehemme kotikylälle. Hän oli puuhaihmisenä oman hirviseurueen perustamisessa.  Myöhemmin hän oli perustamassa samaisesta hirviseurueesta metsästysseuraa, jonka kunniapuheenjohtaja hän nyt on. Hirvenmetsästyksessä tarvittaisiin hirvikoiraa, monirotuisella koiralla oli liian monta riistalajia haukuttavana. Hirvikoiran haku alkoi 1976.

Kaikki hirvikoirarodut olivat tuntemattomia, mutta aivan sokkona ei erämiehemme halunnut valintaa tehdä. Kirjastosta löytyi aineistoa, jossa kerrottiin eri roduista ja niiden ominaisuuksista. Niinpä koiranhankintamatka suuntautui Etelä-Savon ja Karjalan rajamaille, jossa tunnetun kasvattajan kennelissä oli tarjolla useitakin eri rotuisia koiranpentuja. Myyjän havaittuaan koiranpennun ostajan piilevät metsästysominaisuudet, hän teki nopeasti ratkaisunsa, hän ositti tiettyyn tarhaan ja totesi: minä myyn sinulle ainoastaan tämän rotuisen koiran. Kaupat myös tehtiin.

Erämiehemme ensimmäisestä koirasta tuli hyvä hirvikoira, käyttövalio ja oli mukana rodun sm-kilpailuissa.  Rotu oli nyt itsestään selvyys, joka ei enää vaihtunut. Tuli uusia koiria. Seuraava narttukoira oli mukana rodun narttujen sm-kilpailussa sijoittuen siellä toiseksi. Tuli lisää uusia koiria, valiotakin. Oma kasvattikin saavutti kaksoisvalion arvon.

Koirien ohella alkoi myös mittava järjestötyö. Koetuomari tuli hänestä jo 1976, ylituomari 1980. Ylituomarina hän on toiminut muun muassa kahdessa valtakunnan mestaruusottelussa. Luottamustehtäviä on tullut lukuisia: Paikallisen Pystykorvakerhon tehtävissä, mm. hallituksessa ja sihteerinä, kennelpiirin piirikouluttajana ja tilintarkastajana. Valtakunnan tasolla erämiehemme toimi pitkään rotujärjestönsä rotujaostossa, hallituksen jäsenenä 17 vuotta, jalostusneuvojana reilun vuosikymmenen – kehittäen jalostusneuvonnan lyijykynäasteelta tietokoneelle.

Hän oli mukana hirvenhaukkukokeiden valtakunnallisessa koulutus- ja sääntötoimikunnassa. Hän toimi myös kyseisen rotujärjestön puheenjohtajana kaksi vuotta. Suomen kennelliiton jalostustieteellisen toimikunnan jäsen hän oli yhdeksän vuotta ja kennelliiton valtuustossa kolme toimikautta. Erämiehemme on saanut toiminnastaan tunnustusta. Hänet palkittu Pohjois-Savon Kennelpiirin kultaisella ansiomerkillä, Suomen kennelliiton kultaisella ansiomerkillä ja Suomen Pystykorvajärjestön kultaisella ansiomerkillä.

Tällä hetkellä tarhassa haukkuu nuori karjalankarhukoira Molssin Viivi, joka on osoittanut kelpoisuutensa hirvikoirana. Erämies numero 35 on aktiivisen työelämän taakseen jättänyt, hän on Rautavaaran saloilla erällä kulkeva ja Kuopiossa asuva rakennusinsinööri Uolevi Sirviö.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuva: Veijo Miettinen

Vuoden 2016 erämies Markku Nyyssönen, Leppävirralta

 

Tallenna